Lintuharrastustani - pihapiiristähän se alkaa

Olen aina ihaillut lintuja, tuntenut tavallisimpia lajeja, mutta vasta nyt vanhoilla päivilläni olen huomannut, kuinka paljon  ja kuinka kauniita lintuja meillä onkaan. Kuinka kauniita lentoja, liitoja, ääniä. Kunpa niistäkin oppisin tunnistamaan  eri lajit!

Vuosi sitten ystäväni kertoi yrittävänsä löyttää ja tunnistaa 100 lintulajia Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Liityin mukaan monen muunkin lintubongaukseen juhlavuoden kunniaksi.  Vuosi oli rikas luonnon vuosi, vuosi, jolloin huomasin yllättäen lintuja kaikkialla. Opin tunnistamaan todella monta itselleni uutta lintulajia ja hieman jo niiden lentojakin. Opin muutoista, pesimisistä... Lintujen etsiminen ja tarkkailu toi osaltaan iloa ja rauhaa muuten haastavaan vuoteen äidin sairastaessa ja viimein siirtyessä kesällä rajan toiselle puolelle. Tunnistin viime vuonna 92 lintulajia ja useimmista sain kuvankin. Harvinaisin lienevät Varpaisjärvellä näkemäni taviokuurnat. 

Asun Vaasassa, joten jo keväällä aikaisin pääsen näkemään merenkurkuun muuttavia ja sen kautta lentäviä vesilintuja, myöhemmin kahlaajia. Lähellä Vaasaa Söderfjärdenissä näkee keväisin ja syksyisin suuria määriä muuttomatkalla olevia kurkia, joutsenia ja merihanhia. Käyn usein vuoden aikana Porvoossa ja Kuopiossa ja välillä Konginkankaalla, joten näen lintuja eri puolilta Suomea.

Nyt uuden vuoden myötä haluan syventää lintujen  tunnistamista ja lajien tuntemustani, oppia tunnistamaan paremmin liitoja, ääniä... Ensimmiset näkemäni linnut tänä vuonna olivat harakka ja varis, talitiainen ja pikkuvarpunen, tutut pihapiirin linnut, jotka vierailevat pihapuissamme ja lintulaudallamme useimpina päivinä. 

Tämä kuva kuitenkin meren rannalta